keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

S:lle.

Haluun et sä tiedät et kyllä mä välitän. En vaan halua et sä näät mut tässä kunnossa, vaikka en tiedä millon paremmassa kunnossa tuun olemaan. Oon ollut täys paska, välinpitämätön ja etäinen, ehkä syystäkin. Vaikka haluun sut lähelle, ni mä työnnän sut pois. Haluun kertoo sulle kaiken kaikesta, se ei vaan oo helppoo, niinku ei oo tänkään kirjoittaminen.

Kaikki asiat mitkä mä oon sulle tehnyt, oon pahoillani. Kaikki asiat mitä oon jättänyt tekemättä, oon pahoillani. Kaikki pahat sanat mitkä mä oon sanonut sulle, oon pahoillani. Ne hetket kun oon kadonnut viikoiksi, oon pahoillani. Ne lukemattomat viestit ja puhelut joihin en oo vastannut, oon pahoillani. En voi muuta sanoa, anteeksi.

En voi luvata muuttuvani, tiedät sen, olen sen kertonut jo aiemmin. Yritys on kova, sen lupaan. Ja sen yritän ehkä pitää. Mä pelkään itseäni, enkä halua sua satuttaa enempää. Ehkä joskus mä pystyn taas rakastamaan, kun olen ehjä.

En voi vaatia sua odottamaan mua. En voi vaatia sulta ymmärrystä. Voin vain toivoa..


mä tykkään susta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti