Tulin tänne, juuri niinkuin pikkuinen pikkusiskoni Carolina pyysi. Tulin tänne kertomaan meidän surusta, ikävästä ja kaipuusta. Tiedän, että Carolle itselleen marraskuun 24 päivä oli helpotus. En voi tietää millaista oli elää sitä elämää mitä Caro eli. Kaikkemme me yritimme auttaa, mutta se ei riittänyt.
Kesti kovin kauan ennenkuin pystyin nämä tunnukset kaivamaan ja tulla tänne kirjoittamaan. Olin jo poistamassa koko blogin, mutta tein lupauksen joka on pakko pitää. Mitä vain rakkaalle siskolle. Carolina halusi että blogi säästetään, koska joku voi saada vertaistukea sairauteensa. Tämä varmasti jää blogin viimeiseksi kirjoitukseksi.
24.11.2017 hyvästelimme rakkaan äidin, siskon, puolison ja tyttären. Carolinan sydän ja elimistö luovutti monen vuoden taistelun klo 18.56. Carolina oli vain 27-vuotias, kolmen lapsen äiti. Haudan lepoon Carolina saatettiin 10. joulukuuta. Meillä oli todella vaikea joulu. Ja koko loppu- ja alkuvuosi. Eikä varmastikkaan helpota tästä eteenpäinkään. Ikävä on suuri.
Tottakai, jos herää kysymyksiä, vastaan niihin parhaani mukaan. Toteutan tässä Carolinan viimeisen tahdon blogin suhteen.
Itkulle ei näy loppua. Maailmamme on niin paljon synkempi nyt.
Ikuisesti ikävöiden ja rakastaen; Sisko Erica
